Siima Baari ja sukupuolisekaannuksen jalo taika

Ystäväni Pekka on käynyt Siima Baarissa tasan kaksi kertaa. Olen ollut molemmilla kerroilla mukana.

Kuvan Pekka liittyy tapauksiin.

Kuvan Pekka liittyy tapauksiin.

Ensimmäisestä kerrasta on jo monta vuotta. Olisikohan tien toisella puolella oleva Viva la Vida ollut siihen aikaan vielä Mambo? Mahdollisesti. Kyseessä oli joku muutaman hengen viikonloppuinen baarikierros, jonka myöten sitten päädyimme Siimaan. Syy oli varmaankin se, että kukaan meistä ei ollut siellä aiemmin käynyt ja että siellä oli tilaa. Olimme ehtineet tovin loosissamme istua, kun joku kanta-asiakas laittoi jukeboksista musiikkia soimaan. Muistelisin, että joku Baddingin biisi, ehkä Laivat tai Paratiisi. Klassikko joka tapauksessa. No, biisi siinä käynnistyi ja kanta-asiakas (mies) tuli pyytämään tanssiseuraa.

Siima Baari ei siis ole mikään tanssiravintola. Se on pieni ja vähän rämäinen räkälä Vaasankadulla. Pari loosia, pari pöytää, jukeboksi, baaritiski ja siinäpä se. Siimasta tulee kaikin tavoin mieleen Bullut, mutta vähän raffimpana versiona. Paitsi että en usko, että Siimassa lauletaan karaokea.

Tilan vähyys tai tanssilattian puute ei tietysti estä tanssimista, jos tanssimispäälle sattuu. Mies pyysi seurueestamme yhtä tanssimaan, ja Pekka suostui. Tanssihaluinen kantis huomasi vasta pitkällä ensimmäisessä säkeistössä, että oli pyytänyt miestä tanssimaan. Erityismielenkiintoista tässä on se, että tuohon aikaan Pekalla oli aika hyvännäköinen ja tumma parta. Pekka oli sukupuolinormeja kyseenalaistavasta tilanteesta silmin nähden innostunut, eikä olisi halunnut jättää leikkiä kesken. Kantiksella tuli pupu pöksyyn.

Sen jälkeen ei ole tullut Siimassa käytyä. Paitsi viime lauantaina muutaman hengen baarikierroksella, kun mietimme, että missä mahtaisi olla tilaa. Seurueesta puolet oli ollut edellisellä kerralla mukana, puolet olivat neitsyitä. Tunnelma baarissa oli iltapäiväisen seesteinen: ei musiikkia, televisio päällä ilman ääniä, ei jukeboksia soittavia kantiksia. Katsoin tiskillä tuoppien hinnat väärin – olin maksamassa 0,4 litran tuopeista, kun hanasta oli laskettu viisi desiä juomaa – ja kyyppari kommentoi, että kukaan ei Siimassa osta pieniä tuoppeja. Paitsi yksi kantisäijä, mutta hänkin vain aamuyhdeksältä kaksi pientä – ja loppuillan isoja. Sellainen paikka on Siima Baari.

Aika pitkään, melkein tuopit loppuun asti, saimme istua rauhassa. Kunnes paikalle saapui mies Otakar Janecký -pelipaidassa. Janecký kävi tiskillä jotain juttelemassa ja poistui saman tien. Matkalla tarttui kuitenkin Pekka olkapäistä ja muiskautti suukon poskelle. Kun Pekka kääntyi Janeckýä päin ja sanoi moi, muuttui miehen ilme nopeasti. ”Ai sori, et sä ollutkaan Miia”, sanoi mies ja poistui parilla askeleella paikalta.

Ja taas oli käynyt niin, että Pekkaa luultiin Siima Baarissa naiseksi. Hieno paikka.

Tuoppi: 4,00 euroa; 0,5 litraa; Karhua.

Käytyjen baarien määrä: 28.

Kolmas kerta toden sanoo? Ensi kertaa odotellessa.

Kolmas kerta toden sanoo? Ensi kertaa odotellessa.

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Siima Baari ja sukupuolisekaannuksen jalo taika

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s