Marraskuinen vitamiinitankkaus Om’pulla

Marraskuinen taivas roikkui niin alhaalla, että sen oli oltava tipahtamaisillaan – ja siltähän oli ehdottomasti suojauduttava. Onneksi Om’pun oranssispetrolihtava sisus oli muutaman askelluksen päässä, eikä baarin ikkunoista ulos katsottaessa kaikki se marraskuiseva harmaus tuntunut enää lainkaan niin painostavalta. Ehkä lohtua toi myös kädessä viileää hohkava tuoppi, jonka sisältämä olut rakensi lämpöä sisuksiin.

LOL APUA, sanoi tuoppi.

APUA, sanoi tuoppi.

Om’pussa tulee käytyä jotenkin hämmentävän harvakseltaan, vaikka paikassa ei ole kerrassaan mitään vikaa. Tai no, oikeastaan on: aivan liian usein tulee sanottua ”ei me nyt voida Om’puun mennä – sehän on aina täynnä”. Näin on tullut sanottua niin usein, että kaikki laskelmat kuulostaisivat vähättelyltä. Mutta tottahan tämä lausuma on: Siltasaarenkadulla Kallion kirkon juurella nöpöttävä Om’pu on useimmiten joko täynnä, tai ainakin melkein. Ainakin niihin kellonaikoihin, kun itse juottolaan mielisi.

Om’pu on tyylillisesti Kallion baareista hivenen fiinimpi – ja se tuntuu myös oluen hinnassa (tuopin hinta on 4,40). Samankaltaista rouhivaa nuorekasta olohuonemaisuutta tapaa Mustan Kissan ja Molotowin yleistunnelmassa ja sisustuksessa, joskin Om’pun nuorekkuus on hivenen rapistunut. Vaikka Om’pun yleisolemus onkin hyvin 2000-luvun alkuun jämähtänyt, ei se tunnu haittaavan ketään – samaan tapaan kuin vuosituhannen alun kuuman muodin mukaiset lantiofarkut, myös Om’pu pitää pintansa katukuvassa. Joillekin saattaa muistua mieleen ennen Helsinginkadun Relaxinin sijoilla ollut Kola?

IMG_5887

Baarin sijainnissa on jotain seikkailuhenkistä: se sijaitsee mäessä. Siltasaarenkallion Om’pun kohtima on noin puolivälissä mäkeä, joten humaltuneimpien on erittäin helppo kieriä mäki alas kohti Hakaniemeä, mutta vaihtoehtona on toki myös urheilullishenkinen konttaaminen mäkeä ylös ja kohti Kallion viekoittelevaa ydinmaata.

Ai mutta se asiakaskunta? No. Se on melkoisen samantapainen kuin useimmissa Kallion baareissa: nuoresta vanhempaan. Toisessa nurkassa narpattavat pipopäiset nuorisolaiset, ja toisessa nurkassa keski-ikäisempi väki puhuu maailman tolasta.

Erään kerran Om’pussa ollessamme katsoi joku vanhemmasta väestä koostuva kokoontuma televisiosta raveja. Oli ehkä keskiviikko, ja siihen nähden sakki oli aika tuhdisti päissään. Nämä olivat sitä porukkaa, joiden nuoruusaikoina miehillä piti kapakassa olla yllään kauluspaita, kraka ja kunnolliset kengät – sen tunnisti iän lisäksi myös tyylistä, jolla drinkkejä sanottiin ”paukuiksi”. He puhuivat karaokesta ja lauloivat välillä. Oli lähdettävä, kun eräs seurueen sedistä puhkesi laulamaan Veikko Lavinkin tulkitsemaa Jokainen ihminen on laulun arvoinen -ikihittiä. Me emme kokeneet olevamme hänen laulunsa arvoisia.

Erityismainintoja: Flipperi, dj-mussiikkia, seinillä vaihtuvaa taidetta.

Erityis-erityismaininta: Nyttemmin myös Radio Helsingin Neurosiivut -ohjelmasta tuttu, absurdeista seteistään tunnettu dj Tixa soittaa Om’pussa usein. Suosittelemme.

IMG_5891

Tuoppi: 0,5 litraa; Karhua; 4,40 euroa.

Käytyjen baarien määrä: 40

 

Advertisements

4 thoughts on “Marraskuinen vitamiinitankkaus Om’pulla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s