Kurvin baarit, osa 4: Kaikki Kurvin baarit

Kuvat: Pari kaljaa; paitsi Pääsky Pub (Yle) ja Flagon (Flagon)

Tyylejä riittää.

Kurvissa on yhteensä 12 baaria noin 350 metrin säteellä toisistaan. Se on paljon jopa Kallion mittapuulla.

Tänään vietetään viidennettä Kallio Block Partyä. Korttelijuhla valtaa tänä vuonna Kurvin, joten bileiden kunniaksi olemme tällä viikolla kirjoittaneet niistä Kurvin baareista, joista emme ole aikaisemmin kirjoittaneet.

IMG_20150729_193432

Bar Bronco, Hämeentie 23. Villin lännen saluuna, jossa takahuone urheilun seuraamiseen. Tarjoilee myös ruokaa.

Flagon, Vilhonvuorenkatu 5. Turvallinen perusbaari.

Hilpeä hauki, Vaasankatu 7. Laajaan olutvalikoimaan keskittynyt laatubaari.

Iltakoulu, Vaasankatu 5. Välimallin baari näkymällä Piritorille.

Kolme Kaisaa, Hämeentie 29. Näköalabaari, joka on kolmeen asti auki.

Kurvitar, Hämeentie 58-60. Klassikko ”räkälöiden” joukossa.

Lepakkomies, Helsinginkatu 1. Kallion aktiivisin keikkapaikka.

Loosister, Hämeentie 50. ”Rokkihenkisen” Loosen pikkusisko Kalliossa. Vegaanista pizzaa!

Madame Kurvi (ent. Monte Etna), Hämeentie 31. Ravintolamainen, joskin melkoisen mainio paikka istuskella etenkin happy hour -aikaan.

Pääsky Pub, Pääskylänrinne 2. Mitä ilmeisemmin etenkin nuoremman väen suosima, hieman Kurvin kuhinasta syrjässä sijaitseva turvallinen perusräkälä.

Wanha Mestari, Hämeentie 35. Jos haluat juoda rossomaisessa ympäristössä kaljaa, tämä lienee sinun paikkasi.

William K, Helsinginkatu 2. Matto pöydällä pitää dokaajan valppaana. Tai sitten ei, sillä matto imee kivasti kaikki loiskeet kusesta keskiolueen.

Mainokset

Koiran kanssa Kallion baareissa

Sinikka Sivukirjastossa.

Juttua päivitetty 8.4. lukijoiden kommenttien perusteella.

Meillä ei (vielä) ole koiraa, mutta monilla ystävillämme on. Siksi erityisesti näin keväisin törmäämme tilanteeseen, jossa olemme menossa baariin, mutta joudumme muistelemaan, mihinkäs niistä saikaan viedä koiran.

Vuoden 2012 alusta laki on sallinut lemmikin viemisen ravintolaan, mutta toki omistaja voi tästä kieltäytyä. Moni ravintolanomistaja niin tekeekin, mutta etukäteen sitä on vaikea tietää. Monesti syy voi olla baarin työntekijöillekin vähän epäselvä, lukuisia kertoja on kuultu ”en tiedä saako, en ole omistaja”-tyyppisiä selityksiä.

Baarin etsiminen on muutenkin tylsää ja työlästä, eikä siihen haluaisi lisätä enää yhtään ”voidaankohan me tulla tänne”-muuttujaa. Ja vaikka lähes kaikille terasseille voi istua koiran kanssa, nämä parin plus-asteen kelit eivät oikein kannusta ulkona istumiseen.

Kysyimme viikonloppuna Twitterissä ja Facebookissa lemmikkiystävällisistä baareista ja saimme vastauksina seuraavanlaisen listan:

Viimeksi mainitussa vietimmekin hyvän tovin sunnuntaina. Parhaimmillaan siellä oli samaan aikaan viisi koiraa. Hyvin tulivat toimeen keskenään, vieraisiin pöytiin huutelua oli vähemmän kuin perusbaarissa pääsiäissunnuntaina.

Listamme ei varmasti ole kattava ja kommenteissakin onkin suotavaa lisätä listaan koiraystävällisiä paikkoja. Tai siis eläinystävällisiä. Useimmin sitä kuitenkin koiran näkee baarissa eikä muita eläimiä. Joku kyllä tuolla ”facessa” sanoi nähneensä kissan ”päivävedellä” Hilpeässä Hauessa. Mikä lie erikoisuuden tavoittelija!

Jos meillä olisi koira, kävisimme varmastikin testaamassa baarit läpi. Yllä esitetyn listan lisäksi eläinystävällisiä paikkoja voi käydä tsekkaamassa Tassut kartalla -palvelusta, mutta niin kuin kaikissa muissakin nettipalveluissa, on siellä aika vähän sitä Kallion räkälähenkistä osastoa. Ehkä kukaan ei ole ollut niin hölmö, että olisi rakasta eläinystäväänsä yrittänyt viedä vaikka Relaxiniin. Eihän siellä halua käydä ihmisetkään.

sinikka

Hilpeä hauki vain muistoksi jäi

Vaasankatu 7.

Vaasankatu 7. Tässä kohtaa on kuvattu Pussikaljaelokuvaa.

Minulla on ongelma.

En oikein tiedä, milloin tämä alkoi tai mistä se johtuu, mutta aina jos näen sanan tai sanayhdistelmä, jossa on 3 tavua + 2 tavua, minun on pakko laulaa se mielessäni tai useimmiten ääneen J. Karjalaisen ikivihreän Ankkurinapin kertosäkeen sävelmällä.

Kokeile itse. Kuuntele ensin tästä kyseinen kohta ja laula tilalle vaikkapa

  • Gangsteriräppi
  • Berliinin muuri
  • Saiturin pörssi

Oikeastaan  tilalle voi laulaa ihan mitä vain mitä sattuu edessään näkemään tai juuri lauluhetkellä tekemään. Kaava on oiva niin sanotuille hetken lauluille. ”Laitanpa leivät” voi laulaa keittiössä. ”Pestäänpä pyykit” voi laulaa pyykkituvassa. ”Haistapa vittu” voi laulaa taksijonossa, kun joku etuilee. Ja niin edelleen.

Niin, ja sopiihan kaavaan tietysti myös Hilpeä hauki.

Minulle on mahdotonta kävellä Vaasankadun alkupäätä ilman, että tämä alkaa soida päässäni. Koko tämän postauksen kirjoittamisen ajan hyräilen ”hillpeä haauki” hiljaa itsekseni. Onneksi olen kotona, muuten minut varmaan passitettaisiin hoitoon. Ottaisin tällaisen välittämisen ilolla vastaan. Haluaisin päästä J. Karjalaisen tarttuvasta melodiasta ja siihen liittyvästä pakkoajattelusta – tai siis pakkorallattelusta – eroon. Jos tämä jatkuu näin, laulan kuolinvuoteellani viimeiset sanani uudelleen ja uudelleen: ”kuolenpas nytten”.

No joo, asiaan. Tässä piti puhua Hilpeästä hauesta baarina, eikä rallatella menemään baarin nimeä. Mutta kun tämä korvamato kertaalleen pääsee porautumaan tajuntaan, ei sitä ole helppo saada sieltä pois. ”Annapa kalja” voisi esim. tilata bissen Hauessa tällä iloisella sävelmällä. Ja sitten seuraavaa tilatessa voi laulaa ”Laitapa toinen”. Ja niin edelleen ja niin edelleen.

Kuulemma 14 hanaolutta. Osaanko edes nimeä niin monta erilaista kaljaa?

Kuulemma 14 hanaolutta. Osaanko edes nimetä niin monta erilaista kaljaa?

Paitsi että Hauessa ei oikein voi tilata kaljaa pelkästään tilaamalla kaljaa. Kyseessä on nimittäin Olutravintola Hilpeä Hauki. Eli sellainen paikka, jossa hanoja on enemmän kuin ne tavalliset kaksi ja baarimikon takana on hyllyssä pulloja kuin tavallisella suomalaisella kotihyllyssä kirjoja. Valikoima on listattu liitutauluun, jonka tekstin määrästä tulee lähinnä mieleen Simpsoneitten alkutekstit.

Baarimikon (komea, nuori, tatuoitu, parrakas) ensimmäinen kysymys on ”minkälaista?” ei ”miten monta?”, minkä jälkeen ensikertalainen tuijottaa katonrajan listoihin kuin uskova Moosekseen, joka kantaa uunituoreita käskyjä alas vuorelta. Miten tähän pitäisi suhtautua, mistä pitäisi aloittaa?

Tilataan kaljat. Saadaan Mallaskosken Kuohu Pilsit, kuulemma ”se on se meidän perus, aika jees.” Istutaan pöytään, maistetaan olutta. Onhan se aika jees. Maistuu erilaiselta kuin peruskarhut tai -koffit, mutta jälkeenpäin mietitään, että millä tavalla. Uskotaan vielä viikkojenkin päästä siihen, että jotenkin se oli parempaa kuitenkin.

Pöydässä istuessa alkaa tuntua kotoisammalta. Tultiin tällä kertaa Haukeen, koska peruspaikat ja kaikki muutkin oli vallannut taas joku tuhatpäinen haalariporukka. Hauessa niitä ei näkynyt ja vaikka aluksi olo onkin sellainen niin kuin olisi tullut ”aikuisten baariin”,  siinä ympärillekatsoessa huomaa että 1) muut asiakkaat ovat kuitenkin meitä nuorempia ja 2) Hauen penkit ovat täsmälleen samanlaiset kuin Pub Porthanissa. Rentoudutaan. Aika jees.

Viereisessä pöydässä pelataan hyvin humalaista Aliasta. Joku kysyy Asaa ennen Asaa, toinen veikkaa Elastista. Nauretaan. On aina vaikea olla kuuntelematta ja nauramatta toisten heikolle peliesitykselle. Varsinkin kun vihjeet ovat luokkaa ”semmosia valkoisia juttuja esim linnoissa joista voi tunnistaa…” Vastaus tähän on muuten luuranko. Älä kysy, en tiedä.

Viihdytään Hauessa yksien tuoppien ajan. Jostain muistuu mieleen, että kyllähän täällä on käyty ennenkin. Joskus vuosia sitten tullut istuttua baarin takasalissa, siksi ikkunan puoleinen tila ei tunnu yhtään tutulta. Lähtiessä joku nisti tulee pyytämään ulkona tulta ja pohtimaan, että voisiko Haukeen mennä lataamaan puhelimen akkua. Ei oikein tee mieli sanoa mitään, koska tuntuu siltä, että ei varmaan voi. Katsellaan katuun. Ollaan ulkona, Vaasankadulla.

Päässä alkaa soida Ankkurinappi.

Sen lisäksi, että Hauessa on yli sata olutta niin kerskuvat vielä että on myös Kallion paras lautapelivalikoima. Mutta missä Twister?!

Sen lisäksi, että Hauessa on yli sata olutta niin kerskuvat vielä että heillä on myös Kallion paras lautapelivalikoima. Mutta missä Twister?!

Tuoppi: Mallaskosken Kuohu Pilsiä; 0,5 litraa; 5,90 euroa.

Käytyjen baarien määrä: 53.