Fun Bowling on yhtä kuin kaljanjuontia lainakengissä

Ensimmäinen mielikuvani keilaamisesta on seuraavanlainen: Amerikka, liuta keski-ikäisiä miehiä, kaikilla matchaavat paidat, joiden selkämyksissä lukee ”BADASS SEXY BOYS BOWLING CLUB”, tai jotakin sen suuntaista. Mielikuvani ei siis sopinut lainkaan yksiin Kallion Urheilutalon Fun Bowlingin kanssa.

Tunnustus: mielestäni keilaaminen on paskaa. Mutta lukiosta saakka tuntemani rakas ystäväni organisoi kaveriporukallemme keilausillan, joten sysäsin omat mieltymykseni ja mielipiteeni syrjään ja antauduin avosylein ja villivarsan lailla Helsinginkadun alla avautuvalle keilahallille. Etenkin kuultuani, että kyseisestä paikasta saa kaljaa.

Helsinginkadulta sisään astuttaessa ensimmäinen aistielämys Urheilutalossa on uimahallista luikerteleva kloorin tuoksu, joka tuo mieleen ala-asteen uimaretket ja ehkä erään kesän, jonka aikana pesin eri taloyhtiöiden saunoja. Muutaman kerroksen rappusia alaspäin laskeuduttuaan kuulee keilojen kolinaa, rock-henkistä musiikkia ja keilaamisen vilpittömiin iloihin antautuneiden yksilöiden kiljahduksia. Lunastin itselleni lainakengät kahden euron hintaan, ja tokihan toiseen käteen oli saatava turvaa tuova tuopillinen olutta (4,80 e). Keilahallissa vallitsee rauhoittava hämärä, jonka suojissa on helppo juoda olutta. IMG_9075 Kukaan seurueestamme ei ollut mitenkään erityisen hyvä keilaaja, tai kovin tosissaan. Olimme varanneet seitsenhenkiselle seurueellemme kaksi vierekkäistä rataa, ja toisella radalla sattui olemaan hieman enemmän kilpailuhenkisiä suorittajia kuin omallamme. Omana pelitaktiikkanani oli ns. tisseinläpsyttely ja oluen juominen – eli hyvin rento, enkä jaksanut pahastua vaikka toisinaan keilapallo lipsahti ränniin.

Viereiseltä radalta kantautui toisinaan sadattelua ja nähtiin myös melko hienoja tuuletuksia muutaman täyskaadon tullessa. Keilahallin hämärässä ja omaan ”suoritukseen” niin ”keskittyneenä” (eli olueen) ei tullut kauheasti havainnoitua ympäristöä.

Tuona lauantaisena iltana suuri osa paikalla olleista keilaajista oli sellaisia nuorehkoja kaveriporukoita, jotka samaan tapaan meidän kanssamme lipsauttavat suuhunsa muutaman iltaa aloittavan oluen, jonka jälkeen siirtymä lienee seuraava a-oikeudet hallussaan pitävä juottola. Toisella puolellamme keilasi keski-ikäinen kaverusporukka, joilla taisi olla samat suunnitelmat illan jatkon osalta kuin muillakin keilapalloja radalle huljauttelevilla.

”Fun” bowling.

Video, jonka anniliini (@anniliini) julkaisi Tammi 10, 2015 at 7:45 PST

Nyt joku nokkela saattaa tuhahtaa, että hetkinen – eihän tämä ole baari! Että nyt kusetetaan lukijaa luulemaan, että on tullut suoritettua baarikäyntejä, vaikka todellisuudessa ollaan käyty ”urheilemassa”. Tämä onkin ehkä enemmän sellainen bonusteksti – että katsokaa! Myös keilahallista saa kaljaa ja siellä on myös tupakkakoppi! Joskin tupakkikopin funktio on mielestäni hieman kyseenalainen tässä sijainnissa, koska aikas sutjakasti sitä joutuu syöpäkääryleen henkäisemään, mikäli sen mielii keilavuoronsa ohessa ehtiä.

Huomio: seuraavana päivänä kaikilla seurueessamme keilanneilla sattui pään lisäksi myös vasempaan pakaraan. Rankka laji! Myös oikean käden kyynärvarren lihakset olivat jokseenkin käytetyn tuntuiset. Menihän se urheilusta siis, osittain ainakin.

View this post on Instagram

"Fun bowling"

A post shared by Tomi (@tomistro) on

Tuoppi (muovinen, koska urheilu): Koffia; 0,5 litraa; 4,80 euroa.

Mainokset