Soiko missään Kallion baarissa Radio Helsinki? Saimme toimeksiannon viedä noita pyöreitä tarroja sellaisiin paikkoihin.
Viime torstaina saimme Facebookissa vähän yllättävän viestin. Siinä kysyttiin, tulisimmeko Radio Helsingin Hesa o ygöne -ohjelmaan keskustelemaan blogista, kaljanjuonnista ja Kalliosta. Pitkään ei tarvinnut miettiä vastausta; uudistunut Radio Helsinki on ollut meillä päällä käytännössä joka aamu, päivä ja ilta. Edu Kehäkettusen ja Sacha Remlingin juontama Hesa o ygöne kuuluu lempiohjelmiemme joukkoon, sen edelle menee käytännössä vain sunnuntai-iltaisin lähetettävä Iskelmäiltama.
Maanantaina olimmekin ohjelmassa. Puhuttiin mm. pämppäysidoleista, lempijuomista (kossuvissy ja munkkipossu), parisuhdeblogeista ja muusta aiheeseen liittyvästä. Laulettiin Baarikärpästä. Hauskaa oli, Edu ja Sacha ovat erittäin viihdyttäviä tyyppejä. (Katsokaa Youtubesta Moontv:n festariraportit. Klassikkokamaa. Ja hyvä argumentti sen puolesta, ettei ikinä kannata olla televisiokameran edessä festareilla.)
Pojat halusivat tsempata/ruoskia meitä kovempaan suoritukseen: Enemmän kaljaa! Enemmän baareja! Enemmän kaljaa! Menimmekin suoraan radiosta Relaxiniin.
Parikaljakko Radio Helsingin poseerausseinän edessä. Lllläskit!
Visiitti vain jäi aika lyhyeksi. Maanantain alkuilta ei ole baareissa yleensä se villein ja Relaxinissakin oli lisäksemme noin neljä ihmistä. Televisiossa pyöri jonkinlainen sahauskilpailu; ilmeisesti ”Farmi” tai joku vastaava? Relaxin on loppuviikosta ja yömyöhään yleensä aika menomesta. Nyt menoon viittasi lähinnä kauhea dubstep-henkinen musiikki, joka ei toimi koskaan ja vielä vähemmän tyhjässä baarissa.
Aikoinaan Relaxinin paikalla oli Kola (lyhyen aikaa myös Hola) nimellä toiminut kahvilahenkinen baari. Siihen aikaan yksi trendikkäimmän oloisista paikoista Kallion alueella, jonkinlainen proto-Siltanen ehkäpä. Kalja oli kallista, joten kävin paikassa ehkä kerran tai kahdesti. Sittemmin omistaja vaihtui, nimi vaihtui nykyiseksi, ja kaljan hinta laski – paljon. Kahden ja puolen euron tuoppi houkutteli kaikenlaista porukkaa, ja ainakin jossain vaiheessa asiakaskunta oli hyvin, no, nipahtanutta. Jengi oli varsinkin viikonloppuisin hyvin sekaisin.
Relaxinin alkuaikoina kävin minäkin täällä aika paljon, mutta jossain vaiheessa sekavuuteen kyllästyi. Eniten vaikuttivat ehkä ne pari kolme todella surkeaa ja sekavaa tappelua, jotka piti baarin edessä ehkäistä menemällä väliin. (Jostain syystä molemmissa tappelun osapuolet olivat ”pari nuorta aggressiivista miestä” vs. ”erittäin, erittäin humalainen keski-ikäinen tai vanhempi mies”.) Absurdein tilanne oli varmaankin se, jossa kaksi nuorta mimmiä istui tietämättään varattuun pöytään ja takaisin paikalleen pyrkinyt nainen veti laukustaan tikarin esiin. Siis tikarin, ei mitään veitseä. Aika äkkiä mimmit poistuivat paikalta ja aika äkkiä omalta porukalta katosivat kaljahalut. Tai no, siirryttiin varmaankin vain toiseen baariin.
Näiden kokemusten jälkeen ei ole tullut Relaxinissa hirveästi käytyä. Ehkä voisi useamminkin. Päiväsaikaan, alkuillasta ja/tai alkuviikosta Relaxin on näköjään hyvä paikka juoda pari tuoppia ja vaikka katsoa televisiota tai lukea päivän lehdet. Musiikkivalikoimat on silti ihan perseestä.
Huom: Relaxin on näitä baareja, jotka vaikuttavat halvemmilta kuin ovat. Nollanelonen kolmostuoppi maksaa vain 3,30 euroa, mikä tarkoittaa oikean eli puolen litran tuopin hintana 4,125 euroa. Ei siis erityisen edullinen.
Tuoppi: Karhua; 0,4 litraa; 3,30 euroa.
Käytyjen baarien määrä: 4.
Radioesiintymisemme voi käydä kuuntelemassa Radio Helsingin sivuilta.
Hyvän baarin tunnistaa ns. nistivaloista wc-tiloissa. Ja autenttisesta tiiliseinästä!
