Radiosta Relaxiniin

Soiko missään Kallion baarissa Radio Helsinki? Saimme toimeksiannon viedä noita pyöreitä tarroja sellaisiin paikkoihin.

Soiko missään Kallion baarissa Radio Helsinki? Saimme toimeksiannon viedä noita pyöreitä tarroja sellaisiin paikkoihin.

Viime torstaina saimme Facebookissa vähän yllättävän viestin. Siinä kysyttiin, tulisimmeko Radio Helsingin Hesa o ygöne -ohjelmaan keskustelemaan blogista, kaljanjuonnista ja Kalliosta. Pitkään ei tarvinnut miettiä vastausta; uudistunut Radio Helsinki on ollut meillä päällä käytännössä joka aamu, päivä ja ilta. Edu Kehäkettusen ja Sacha Remlingin juontama Hesa o ygöne kuuluu lempiohjelmiemme joukkoon, sen edelle menee käytännössä vain sunnuntai-iltaisin lähetettävä Iskelmäiltama.

Maanantaina olimmekin ohjelmassa. Puhuttiin mm. pämppäysidoleista, lempijuomista (kossuvissy ja munkkipossu), parisuhdeblogeista ja muusta aiheeseen liittyvästä. Laulettiin Baarikärpästä. Hauskaa oli, Edu ja Sacha ovat erittäin viihdyttäviä tyyppejä. (Katsokaa Youtubesta Moontv:n festariraportit. Klassikkokamaa. Ja hyvä argumentti sen puolesta, ettei ikinä kannata olla televisiokameran edessä festareilla.)

Pojat halusivat tsempata/ruoskia meitä kovempaan suoritukseen: Enemmän kaljaa! Enemmän baareja! Enemmän kaljaa! Menimmekin suoraan radiosta Relaxiniin.

Parikaljakko Radio Helsingin poseerausseinän edessä. Lllläskit!

Parikaljakko Radio Helsingin poseerausseinän edessä. Lllläskit!

Visiitti vain jäi aika lyhyeksi. Maanantain alkuilta ei ole baareissa yleensä se villein ja Relaxinissakin oli lisäksemme noin neljä ihmistä. Televisiossa pyöri jonkinlainen sahauskilpailu; ilmeisesti ”Farmi” tai joku vastaava? Relaxin on loppuviikosta ja yömyöhään yleensä aika menomesta. Nyt menoon viittasi lähinnä kauhea dubstep-henkinen musiikki, joka ei toimi koskaan ja vielä vähemmän tyhjässä baarissa.

Aikoinaan Relaxinin paikalla oli Kola (lyhyen aikaa myös Hola) nimellä toiminut kahvilahenkinen baari. Siihen aikaan yksi trendikkäimmän oloisista paikoista Kallion alueella, jonkinlainen proto-Siltanen ehkäpä. Kalja oli kallista, joten kävin paikassa ehkä kerran tai kahdesti. Sittemmin omistaja vaihtui, nimi vaihtui nykyiseksi, ja kaljan hinta laski – paljon. Kahden ja puolen euron tuoppi houkutteli kaikenlaista porukkaa, ja ainakin jossain vaiheessa asiakaskunta oli hyvin, no, nipahtanutta. Jengi oli varsinkin viikonloppuisin hyvin sekaisin.

Relaxinin alkuaikoina kävin minäkin täällä aika paljon, mutta jossain vaiheessa sekavuuteen kyllästyi. Eniten vaikuttivat ehkä ne pari kolme todella surkeaa ja sekavaa tappelua, jotka piti baarin edessä ehkäistä menemällä väliin. (Jostain syystä molemmissa tappelun osapuolet olivat ”pari nuorta aggressiivista miestä” vs. ”erittäin, erittäin humalainen keski-ikäinen tai vanhempi mies”.) Absurdein tilanne oli varmaankin se, jossa kaksi nuorta mimmiä istui tietämättään varattuun pöytään ja takaisin paikalleen pyrkinyt nainen veti laukustaan tikarin esiin. Siis tikarin, ei mitään veitseä. Aika äkkiä mimmit poistuivat paikalta ja aika äkkiä omalta porukalta katosivat kaljahalut. Tai no, siirryttiin varmaankin vain toiseen baariin.

Näiden kokemusten jälkeen ei ole tullut Relaxinissa hirveästi käytyä. Ehkä voisi useamminkin. Päiväsaikaan, alkuillasta ja/tai alkuviikosta Relaxin on näköjään hyvä paikka juoda pari tuoppia ja vaikka katsoa televisiota tai lukea päivän lehdet. Musiikkivalikoimat on silti ihan perseestä.

Huom: Relaxin on näitä baareja, jotka vaikuttavat halvemmilta kuin ovat. Nollanelonen kolmostuoppi maksaa vain 3,30 euroa, mikä tarkoittaa oikean eli puolen litran tuopin hintana 4,125 euroa. Ei siis erityisen edullinen.

Tuoppi: Karhua; 0,4 litraa; 3,30 euroa.

Käytyjen baarien määrä: 4.

Radioesiintymisemme voi käydä kuuntelemassa Radio Helsingin sivuilta.

relaxinissa

Hyvän baarin tunnistaa ns. nistivaloista wc-tiloissa. Ja autenttisesta tiiliseinästä!

Mainokset

Jotkut baarit ovat kuumottavampia kuin toiset

Kallion kahdeksankymmenenkahdeksan baarin joukossa on pari huonoakin. Joku varmaan luulee, että Kalliossa baareja on kahdenlaisia: roskapankkeja ja siltasia. Siis yhtäällä vanhan liiton räkälöitä ja toisaalla gentrifikaatioporukan trendikkäitä baareja/brunssipaikkoja. Ja että asiakkaat jakautuvat kahteen kastiin: niihin, joilla pipo on päässä pakkasella, ja niihin, joilla pipo on takaraivolla sisälläkin.

Onhan se vähän niinkin, mutta tarkkaan katsoessa hajontaa on runsaasti, ja jokaiselle kävijälle löytyy omanlaisensa kapakki. On trendikkäitä, siistejä, kotoisia, riehakkaita, rauhallisia, kultturelleja, bisneshenkisiä ja niin edelleen.

Ja sitten löytyy sellaisia, joihin ei tee mieli mennä. Osa baareista on jostain syystä vähän epäilyttäviä. Kuumottavia. Joko maineensa, ulkonäkönsä tai jonkin abstraktimman syyn takia. Twitterissä mainittiin Roskapankki ja Arizona. Niin sanotusti alan miesten paikkoja, ainakin maineeltaan.

Tässä meidän kuumottavimpien baarien top femma.

5. Fairytale. Teipatut ikkunat. Terassilla kesäisin melko ammattilaisen näköistä porukkaa. Luotettavien lähteiden mukaan heteroita heitetty ulos ruuhka-aikaan, mikä on tietysti pelkästään oikein. Hesarilla on heteroille omat paikkansa.

4. Relaxin. Ainoa baari, jossa olen nähnyt teräaseen. Eikä se ollut mikä tahansa teräase, jolla väärään pöytään istuneita uhattiin, vaan aseeksi oli valikoitu vanha tikari. Sellainen, jota hobitti tai muu taruolento voisi käyttää.

3. Pulmu. Niin kuin kävelisi jonkun olohuoneeseen. Vieraan astuessa sisään vakkariasiakkaiden kasvot näyttävät siltä, miltä kuulostaa, kun neula hyppää levyllä ja kaikki toiminta pysähtyy. Ehkä kuuluu joku pieru tai jotain.

2. Bud’s Pizzeria. Ainoa baari, jonka edessä olen nähnyt rotan. Tämä oli myös ainoa kerta, kun olen nähnyt Kalliossa rotan ylipäätään. Siimahäntä vilahti katutasossa olevasta reiästä rakennuksen sisään.

1. Hilton Atrium Bar. Jos kaljaa saa, se on varmasti helvetin kallista.

Kuumottaa, mutta ei se mitään. Näissäkin on käytävä tämän vuoden aikana.